Onpa ollut viileää! Pari viime päivää (ja yötä) on ollut tosi viileää, mikä hidastaa marjojen kypsymistä. Toisaalta, viileä sää on hyvä juttu marjakoon kannalta: viileässä marjat jaksavat kokoa, eiväktä kypsy väkisin.
Mansikkaa riittää yhä, mutta toki tällä hetkellä sato vähenee pikku hiljaa. Kokeneet marjanpoimijat saavat kyllä tinkinsä täyteen yhä. Tällä hetkellä eniten on ehkä Sonataa ja Polkaa, mutta toki nälkäisimmät Koronan ystävät löytävät herkkumarjoja myös sieltä. Marjojen sokeripitoisuus on nyt todella suuri...jo vajaan litran syöminen vähentää makean nälkää hyvin....
Valkosipulin nostoa aloitellaan tässä todenteolla - aina tämä alkuun pääsy hiukan kangertelee, mutta sitten kun saadaan taas rutiini toimimaan, niin kyllä se siitä taas alkaa. Tänä vuonna valkosipulit eivät kasvaneet yhtä suuriksi kuin viime vuonna, mutta aikamoisia mollukoita näyttää olevan kuitenkin. Meillä on viljelyssä lähinnä isokyntistä Rymättylän kannan valkosipulia, jossa siis yhdessä sipulissa on yleensä 6 - 8 kynttä.
Viime viikonloppuna ratkesi Linnunpelättikisa. Linnunpelätille tai jopa useammalle olisi ollut tarvetta viime viikonlopun aikan, kun saskatoonit katosivat herkuttelevan lentojoukkueen suihin. Tuntomerkit: keskikokoinen lentävä olento, ruskea väri pilkuilla, tsäksättävä ääni. Osasta marjoista - ilmeisesti raaoista - on syöty vain puolet, kypsät on nautittu kokoaan.
Täytyy tässä sii ryhtyä kehittämään uusia tapoja karkottaa lintuja, tähän asti käytössä olleet tavat näyttävät toimivan melko huonosti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti