torstai 21. helmikuuta 2013

Villitsevä kevätaurinko

Eilen paistoi aurinko! Jo toissa päivänä pilvipeite oli sen verran ohut ja repaleinen, että vanha taivas näkyi vähän. Mutta eilinen auringonpaiste oli varsin ihmeellinen valoilmiö: aurinkohan rupeaa olemaan jo melko korkealla ja lämmittävä vaikutuskin on jo jonkinmoinen.

Omenpuut kutsuivat siis eilen ensimmäisen kerran. Ensisijaisesti oli tarkoituksena käydä taas tarkistamassa, että jänikset ovat pysyneet omenatarhaa ympäröivän aidan takana. Toisaalta siinä tui sitten hiukan suunniteltua, miten ja mistä omenapuiden leikkausta pitäisi alkaa. Ja joku puu tuli leikattuakin siinä sivussa. Nyt täytynee kuitenkin ehkä vielä muutama päivä odotella ja katsella sääenusteita: ennusteissa ei saisi heti leikkauksen jälkeen olla kovin kovia pakkasia, koska vastaleikatut puut saavat pakkasvaurioita helposti.

Karitsoita rupeaa olemaan jo aika iso parvi - ne näyttävät tässä vaiheessa enemmän parvelta kuin laumalta. Kun uuhet saavat väkirehunsa, karitsat alkavat pyrähtelemään ympäri lampolaa yhtenä isona joukkona. Ääni, joka syntyy karitsoiden kiihdyttäessä juoksuun joukolla, on samantapainen kuin mikä syntyy ison lintuparven lentoon lähdössä. Ja karitsat osin näyttävätkin lentävän - niiden sorkat eivät kosketa juurikaan maata.

tiistai 5. helmikuuta 2013

Helmikuu heilahti alkuun

Helmikuu ehti heilahtaa alkuun, aivan melkein varkain. Tammikuu on kulunut uusien asioiden opiskelussa, ja tässä helmikuun alussa on myös ollut erinomaisia koulutuksia. Tässä sydäntalvella ehtii paneutua uusiin asioihin hyvin, ja ehkäpä osaa sitten soveltaa kevään tullen uusia oppeja.

Ensimmäiset karitsat ovat myös syntyneet lampolassa. Viime syksynä tuntui, että uuhien kiimat alkoivat hitaasti - ja tämä tuntuma on ilmeisesti näin myös ollut. Karitsoinnit ovat alkaneet todella hitaasti, tavallisena vuotena kun karitsointi ikäänkuin rysähtää: alussa tulee paljon, ja vain muutama tulee lopuksi. Ilmeisesti märkä ja tasaisen lämmin syksy ei edistänyt uuhien kiiman alkua: ruokinta ja hoito oli muuten samantapaista kuin joka vuosi, mutta sää oli erilainen.

Tälläinen lauha helmikuun alku houkuttelee myös jo omenapuiden leikkauksien kimppuun. Sääennusteet lupailevat helmikuun jälkipuoliskon olevan tavanomaista kylmempi, eli vielä täytyy pidätellä leikkausintoa. Toivottavasti leikkauksen aikaan on kantohanget! Kantohanki helpottaa leikkaamista, kun ei rysähdä hangen läpi pellolla kulkiessa. Kantohanki on myös ikäänkuin jakkara, jonka turvin pääsee käsittelemään puun latvuksen helposti ja yksinkertaisesti.