Talvipäivän seisaus

Tänään päivä oli lyhimmillään, mutta siitä huolimatta aurinko jaksoi pinnistää ja paistaa päiväsydämen. Vanhan kansan mukaan, jos tässä vaiheessa -Tuomaanpäivän ja jouluaaton välillä - aurinko paistaa edes pienen pilkahduksen, niin kesästä tulee poutainen. Toisaalta taas esimerkiksi sumujen sanotaan ennustavan halloja, erityisesti jussin tienoolle. Tämän päiväisen sään perusteella ensi kesä olisi siis poutainen, mutta toisaalta myös halloja voisi olla vielä kesäkuulla.

Lampaat saivat tänään syödäkseen kuusennäreitä, ja hyvin nuo tuntuivat maittavan. Lasten koristaman kuusi on kaunis. Ulkona on talvista: lunta ja pakaksta, tähdet loistavat. Oikein hyvää ja rauhallista joulun aikaa kaikille!

Joulukuun alku

Talvi on todenteolla tullut, ja hiihtämässä on jo käyty. Vattumaiden rivivälit ovat loistava paikka aloittaa hiihtäminen: jo pienikin lumimäärä riittää, koska alla on lyhyeksi leikattu nurmi. Samalla voi tarkastella, miltä vattumaalla näyttää: näkyykö myyrien tai hiirten koloja, näkyykö jäniksien jälkiä.

Lunta sinänsä saisi sataa lisää, mutta onneksi sitä on tullut edes tuon verran. Olemme suorastaan kateellisia Helsingin lumimäärille, lumipeitteen alla talvehtivat kasvit pitäisivät, jos saisvat yllensä hieman paksumman peitteen. Toki tilanne voisi olla myös huonompi: monena uuden vuoden päivänä on levitelty harsoja mansikoiden suojaksi, kun ei ole lunta tullut riittävästi.

Hämeenkyrön Kehäkukassa kannattaa käydä kurkkaamassa, mitä joulukalenterilaatikoista löytyy. Meidänkin laatikko on hyllyssä, oikean päivän tunnistaa mansikasta ;). Nyt tulevana lauantaina Kehäkukassa on tarjolla herkullista ohrakryynipuuroa ja rusinasoppaa. Tässä linkki kehäkukansivuille: http://www.frantsilankehakukka.fi/sivut/

Lunta ja pakkasta

Talvi näyttää saapuneen - ainakin kun katsoo ulos ja kun katsoo sääennustetta. Kummasti lumi valkaisee: ulkona näyttää paljon valoisammalta, kun maa ei ole enään musta. Lintulaudalla on jo kävijöitä, ja pihapiiriin tuntuu ilmestyvän joka päivä enemmän pikkulintuja tutkailemaan, josko olisi sopivaa apetta saatavana.

Talven alun myötä viime päivät ovat sujuneet talven tulon valmisteluissa. Kasteluputkisto saatiin haudattua maahan juuri sopivasti. Akkuja on latailtu - sananmukaisesti. Kuluneen kesän kuumuus oli kova testi traktoreiden ja autojen vanhoille akuille, jotka nyt sitten ensimmäisten kylmien myötä ovat yksi toisensa jälkeen on sanonut yhteistyösopimuksen irti. Akkujen heikko kunto on selvinnyt, kun on yritetty latailla niitä...eipä ole onnistunut. No, onneksi on talven sydän aikaa saada taas koneet ja laitteet vireeseen.

Joulun alla käymme taas muutamilla markkinoilla: matkassa on mukana ainakin omenoita, villoja ja vällyjä sekä limppareita. Joulumarkkinoista ensimmäinen on viikon päästä lauantaina 28.11. Hämeenkyrössä pidettävä Marrastori. Näiden markkinoidenlisäksi olemme mukana 11.12. Metsäkylän markkinoilla Ylöjärvellä sekä 18.12. Tuomaan Markkinoilla, Hämeen Linnassa. Tervetuloa!

Kaivauksia

Viime viikon lopulla aloitettiin sitten kauan suunnitellut kaivaukset. Tavoitteena on siis uudistaa kastelujärjestelmän runkolinjastoa ja uudistaa tilamme sisäisiä sähköjärjestelyitä -molempia asioita on suunniteltu jo hetken, ja vihdoin tänä syksynä pääsimme toteuttamaan suunnitelmia.

Viime viikonlopun aikana kaivaus valmistui, kiitos tehokkaan urakoitsijan. Tällä hetkellä kaiken päivää, ja osin hämärääkin, liittelemme putkien osia toisiinsa ja levitämme erilaisia johtoja. Laskeminen on tärkeää: pitää huolehtia, että muistaa laittaa kaivannon eri kohtiin juuri oikean määrän erilaisia putkia ja johtoja.

Konekaivuun loputtua kaivannon pohjaa tasoiteltiin käsipelillä. Kaivantoa tasoitellessa oli helpooa samalla havainnoida maaperän kuntoa. Maalajit erottuivat selvästi: tässä harjun runteessä maalajit vaihtuvat tiheään, jääkausi on kerrostanut tässä meillä hiekkaa ja hiesua kapeiksi raidoiksi. Yleisesti ottaen matoja ja matojen kaivuukoloja oli mukavasti. Kasvit olivat kasvattaneet juuristoa syvälle, toki erot eri maalajien välillä olivat suuret. Juuret kasvavat haaroittuen alaspäin. Voimakkaita poikittaissuuntaisia haaroittumia ei ole, tai muita merkkejä maan tiivistymisestä.

Tänään putkityömaalla joku oli unohtanut lämmityksen pois päältä, eli kyseessä oli lähinnä arktista puutarhataloutta. Huomenna pitäisi lämpötilan kohota plussan puolelle, ja pysytellä siellä sitten viikon verran. Hyvä tuuri siis putkiprojektilla, ainakin toistaiseksi.

Marraskuuta

Marraskuu on alkanut, ja työt jatkuvat. Mansikkamaat ovat saaneet talvisuojausharsot peitokseen, vadelmanleikkaus on saatu loppuun. Seuravaksi olisi aika laittaa omenamaan ja mustikkamaan aidat paikalleen, myyränkarkoitusaine - pahanhajuinen koivutislevalmiste - on jo levitelty. Tällä hetkellä erityisen iloisia olemme siitä, että navetta on saatu kalkkittua sisältä. Valkoiset sisäseinät ovat aivan uskomattoman valoisat, varsinkin kun kattokin on nyt valkoinen. Pässi on heilastellut innolla uuhien kanssa, ja toivottavasti keväällä nähtävissäs on myös siis karitsoita.

Tällä hetkellä eniten työtunteja kuluttaa kastelujärjestelmän uudistus. Tällä hetkellä on tarkoituksena aloittaa kaivaus ja varsinaiset asennustyöt. Samassa yhteydessä tulemme poistamaan sähkölinjan, eli maisemakin muuttuu jonkin verran. Toivottavasti ei tule kovia pakkasia, koska silloin muovisten putkien ja liittimmien käsittely on hankalahkoa - asennusten kannalta nyt vallitseva suhmuinen sää olisi paras.

Syysmyräköitä ja kastelusuunnittelua

Syksyn myräkät ovat selvästi alkaneet: useana päivänä on tuullut lujaa, ja viime viikolla satoi vettä, räntää, lunta ja rakeita. Viime lauantaina pidettiin perunannostopäivä, ja sää suosi: ilma oli viileä, mutta mitään ei juuri sillä hetkellä satanut, kun perunoita nostettiin.

Nyt olemme jatkaneet perunannostoa, tällä hetkellä keräämme siemenperunoita ensi kevättä varten. Muiilta osin sadonkorjuu on tältä vuodelta saatettu päätökseen. Nyt syksyllä kynnettävät maat on kynnetty, ja toisaalta esimerkiksi valkosipulit on istutettu. Ruohonleikkuukin on saatu päätökseen, ja näissä lämpötiloissa ei ruoho oikein enään kasva. Tällä hetkellä eniten ajatuksia vie kastelujärjestelmän uusiminen ja kehittäminen: tavoitteena on, että ensi keväänä pääsemme käyttämään uudistettua järjestelmää täydellä teholla heti alusta alkaen.

Perunan nostopäivä - uusi yritys

Uudeksi perunan nostopäiväksi päätimme nyt tulevan lauantain, 16.10. klo 10 - 13. Perunaa pääsee keräämään itse, mutta myös valmiiksi kerättyä on saatavana. Jos on ottamassa isomman määrän valmiiksi kerättyä, kannattaa soitella etukäteen.

Kuulaita syyssäitä

Lokakuu on alkanut kuulaiden syyssäiden vallitessa. Täksi ja huomiseksi päiväksi on ennusteessa hivenen epävakaisempaa, mutta kyllä nyt tässä on jo reilun viikon ajan nautittu kauniista syysilmoista: aurinkoa, syksyisen tuulista, viileää on ollut.

Ulkotöitä vielä riittää: Riviväliruohojen leikkuu on käynnissä, toivottavasti viimeistä kertaa tänä vuonna. Kyntämistä on aloiteltu, samoin on pikku hiljaa keräilty tavaroita talvisäilöön. Pian on aika leikata vadelmat, mutta vattujen tuleentumista odotellessa on navettaa kunnostettu sisältä. Navetan sisäkatto sai uuden maalipinnan, samoin seinät uuden kalkkikerroksen. Vain yksi seinä odottaa vielä kalkin levitystä - kalkki kun loppui kesken, mutta huomenissa saamme lisää ja pääsemme jatkamaan.

Tasan ei käy onnen lahjat

..nimittäin sääennusteissa. Edellisviikonlopuksi oli ennusteessa kaunista säätä, ja tihkusadetta saatiin (toki auringon paistettakin oli). Täksi viikonlopuksi oli sää ennusteessa melkein syysmyrsky-päivä lauantaiksi....mutta lauantaina ei satanut, ja sunnuntaina sää oli melkein kesäinen. Nämä syksyn matalapaineiden reitit ovat ilmeisen vaikeita ennakoida etukäteen.

Sääennusteen vuoksi päätimme olla pitämättä perunannostoa. Ei sen puoleen, nyt viimeksi kuluneen viikon aikana on sen verran reilusti vettä tullut, että muutaman sateeton päivä ei paljoakaan maata kuivaa. Eli osa perunoista odottaa vielä parempia ilmoja.

Syksyiset värit ovat ilmestuneet metsän puihin kuin taikaiskusta. Tänään, aurinkoisella säällä värit olivat jokseesakin silmiin pistäviä. Omenat on korjattu, Pankki-pässi on päässyt töihin ja talveen valmistautuminen on aluillaan. Tässä ohessa on maalailtu navetan sisäkattoa, ja aika pian pääsemme kalkitsemaan seiniä. Kyllä on metkaa, kuinka valkea maali katossa valaisee koko tilan!

Pouta tuli!

Iltapäivän kuluessa sää poutaantui, ja pystyimme aloittamaan Antonovkan keruun. Näillä näkymin, tällä sääennusteella ja miltä ulkona näyttää, pystynemme jatkamaan Antonovkan keruuta myös huomenissa - toivottavasti. Täytyy tämä viimeinen sana lisätä siksi, että ovat nuo sadepilvet ilmaantuneet joka välissä, yllättäen ja nopeasti, ettei oikein luota muuhun kuin siihen mitä näkee.

Talviomenista on nyt siis Antonovkaa saatavana.

Lauantaiksi sadepäivä - taas

Lauantaiksi on sääennusteessa tällä hetkellä niin paljon sadetta, että perunannostoa lykätään ja odotetaan kuivempaa kautta. Jos lauantain sateet toteutuvat ennustetun mukaisena, ei edes sunnuntaina pystytä perunaa nostamaan - sen verran sadetta on jo tällä viikolla saatu, ja ilmeisesti vielä tässä välissäkin on sitä tulossa.

Tänään oli tarkoituksena aloittaa talviomenoiden korjuu, ja voi olla että sekin aloitus siirtyy. Omenat ovat vielä märkiä eilisestä sateesta, ja taivas on pahaenteisen harmaa. Ilman kosteusprosentti on suuri, eikä siis tuo vähäinen tuulenvirekään auta omenoiden kuivumista. No, täytyy katsoa, miltä iltapäivän puolella näyttää: jospa nuo pilvet kuitenkin poistuisivat satamatta, niin omenan korjuu voitaisiin alkaa illansuussa. Ensi viikolla on korjuu aloitettava, mutta tämän viikon nyt vielä odottelemme jos vaikka tulisi kuivaa.

Ovat nämä syksyn matalapainekaudet vaan ennalta arvaamattomia! Sadetta on tullut, ja varmaan rupeaa kohta vuotuinen sadanta olemaan keskimääräisellä tasolla - vaikka kesällä ei sadetta juurikaan saatu.

Perunannostopäivä

Perunannostopäivä pystyttiin pitämään: aamulla tuli ravakka sadekuuro, mutta päiväsydän oli kuivakka, jopa aurinko paistoi yhdessä välissä. Perunannostoa heikensi ainoastaan toisen koneen rikkoutuminen ja yksi lyhyt sadekuuro, mutta kumpikaan ei loppu viimein estänyt perunannostoa.

Näillä näkymin pidämme vielä toisen perunannostopäivän, joka on viikon päästä la 25.9.

Omenarintaman kuulumiset: Antonovkan kerääminen odottaa yhä edelleen aloitusta. Viime viikkojen säät ovat olleet liian oikkkaita keräämiseen - juuri kun omenat rupeavat olemaan riittävän kuivia, niin tulee pikku rippu vettä, joka estää keräämisen. Ensi viikon aikana sään pitäisi poutaantua, joten eiköhän tässä vielä päästä keräämään myös talviomenoita.

Perunannostoa tai sitten ei

Tuli kirjattua tuo perunannostopäivä etusivulle, mutta saas nähdä voiko pitää: sääennuste on sen verran huono ja epävarma, ettei kumpaankaan osaa luottaa. Keskiviikon vaiheella varmaan pitäisi päättää, mitä tehdään. Jos se ennustettu matalapaine ei jatka matkaansa, niin sitten varmaan ei - ainakin pariksi seuraavaksi päiväksi on aika tavalla sadetta luvassa. Jokohan nyt tuo järven pinta nousisi?

Syyskuuu alkoi

Syyskuu alkoi -sää viileni ja muuttui epävakaisemmaksi. Tälle viikolle on kyllä ennusteltu intiaanikesän tyyppisiä lämpötiloja - saa nähdä, estääkö paksu pilvipeite lämpötilan kohoamisen. Syksyn ensimmäinen halla vei totuttuun tapaan basilikat, kurkut ja kurpitsat.

Nyt alkaneen viikon loppupuolella, tarkemmin sanottuna perjantaina ja lauantaina, olemme mukana Tampereella järjestettävillä Pellolta Pöytään -markkinoilla. Ensi viikonloppuna kaivamme ensimmäisen kerran Blue Congo -perunaa -eli siis niitä täysin sinisiä perunoita, joista saa tehtyä metkan värisin muusin tai salaatin tms. Ja ihan perunalta tuo tosiaan maistuu, väristä huolimatta.

Hedelmien kypsyminen tapahtuu tänä vuonna erittäin porrastuneesti - aikaisimmat lajikkeet on nyt kerätty, ja seuraavia päästäneen keräämään nyt alkaneen viikon aikana. Myöhäisempien lajikkeiden kohdalla mennee näillä näkymin syys-lokakuun vaihteeseen, ennen kuin ovat poimintakypsiä.

Perunan itsepoimintapäivää olemme alustavasti suunnitteleet joko viikolle 37 tai 38 - kun vain ensin näkisi noita sääennusteita, niin osaisi päättää päivän. Päivä ilmoitetaan heti, kun sää näyttää sopivalta. Ja saisi toki vielä muutama kylmä yö tulla, jotta saisi kellaria tuuletettua lisää.

Elokuu etenee

Elokuu on edennyt vääjäämättömästi kohti loppua. Muutama viikko sitten sää viileni, ja muuttui ihmeellisen kuiva ja lämpimän kesän jälkeen tavanomaisen syksyisen epävakaiseksi ja viileäksi. Järven pinta on tällä hetkellä todella alhainen - tämä on siksi varsin merkillistä, että joku kertoili Kyröskosen yläpuolisen Kyrösjärven olevan tulvarajoilla. Onneksi kastelupumpun imuputki on sen verran pitkällä, ettei kuitenkaan ole vielä kuivalla maalla. Edellisen kerran vesi taisi olla näin alhaalla muutamia vuosia sitten, kun alapuolisen Siuronkosken voimalaitosta kunnostettiin.

Omenan korjuuta on tehty aina, kun mahdollista. Myös ensimmäiset luumut ja päärynät on kerätty.

Marjapuolella mustaherukka on nyt yllättänyt täysin paikoin melko runsaalla jälkisadolla. Kypsät marjat ovat nyt pensaiden alaoksilla ja sisällä, eli helpolla ei keräämisessä päääse. Toisaalta, koska osin herukat ovat jo tiputtaneet lehtiään, marjat näkee helposti. Toisaalta marjat ovat nyt erittäin mehukkaita, eli pienestäkin määrästä irtoaa nopeasti makea mehu. Pensasmustikoiden satokausi sen sijaan näyttää loppuvan kokonaan melko pian, vaikka toki yksittäisiä raakileita pensaissa on vielä.

Vihannesmaan sato on yhä edelleen runsas, ja kauan odotettu avomaantomaattien kypsyminen on alkanut. Tomaatin lisäksi nyt on saatavana mm. lehtiselleria, fenkolia, mangoldia, porkkanoita, punajuuria, sipulia ja valkosipulia. Perunaa nostamme myös, ja sitä tosiaan on tänä vuonna sen verran runsaasti, että pidämme itsepoimintapäivän syyskuun loppupuolella. Ennen nostopäivän päättämistä täytyisi vain tulla kylmiä öitä, että saisi alkaa tuulettamaan kellaria.

Omenan korjuu käynnissä

Omenan korjuu on nyt täydessä vauhdissa. Nyt kulunut viikko oli suosiollinen, ja Valkea kuulas -omenat saatiin kerättyä loppuun. Samoin viimeiset Pirjat ja Huvitukset on kerätty. Sääennusteiden mukaan ensi viikolla on sen verran epävakaista, että omenan korjuussa on muutama välipäivä: pyrimme keräämään omenat aina iltapäivästä, kun aamun kosteus on haihtunut.

Luumut eivät ole vielä kypsyneet, samoin päärynöiden kypsyminen vie vielä hetken. Tomaattimaalla ovat ensimmäiset avomaan tomaattit maisteltu - ja yhtä hyviltä maistuvat kuin aina. Suurempaa satoa kerättäneen ensi viikon ja sitä seuraavan viikon aikana.

Maissia on vielä, samoin pensasmustikoita. Yrtti- ja salaattimaalla on monelaisia herkkuja poimittavissa, ja tilauksesta myös valmiiksi poimittuna. Vadelmia vielä on löydettävissä siellä täällä, mutta poiminta on jo todella hidasta.

Perunasato on tänä vuonna sen verran runsas, että pystymme pitämään taas suositun itsepoimintapäivän. Päivää ei ole vielä päätetty, mutta syyskuun loppupuolella se varmaankin on. Ensi viikon loppupuolella on luvassa hallaöitä, eli kellarin tuuletuksen aloitus on siis edessä.

Maissikausi jatkuu

Maissikausi jatkuu edelleen runsaana. arviolta nyt ollaan satokauden puolivälissä: muutamien myöhäisempien lajikkeiden satokausi ei ole alkanut, mutta toisaalta aikaisempien lajikkeiden satokausi kääntyy jo kohti loppua.

Marjapuolella oikeastaan runsaasti on ainoastaan pensasmustikkaa. Vadelma rupee olemaan loppu, samoin mustaherukka. No, molemmissa toki etsivä löytää ja alaoksilla ja pensaiden sisällä on vielä kypsiä marjoja löydettävissä.

Vihannesrintamalla on sen sijaan vielä runsas tarjonta. Maissin lisäksi tällä hetkellä on hyvin papua, porkkanaa, sipulia, valkosipulia, mangoldia ja salaatteja. Yrttejä on myös saatavana sekä itsepoimien ja tilauksesta poimittuna.

Huomenna maanantaina aloitamme Valkean kuulaan keruun, ja säiden salliessa ensi viikon aikana jatkamme sitä päivittäin.

Maailman pohjoisin maissimaa -the most northern sweet corn field in the world?

Tässä päiväruokaa syödessä tuli pohdittua, että meillä taitaa olla eräs maailman pohjoisimmista sokerimaissiviljelyksistä, jossa kasvatetaan maissia myyntitarkoituksessa avomaalla. Tämän paikan pohjoinen leveysaste on 61° 34' 23'' . Tässä korkeudessa sijaitsevat myös Siperian tundra, Grönlannin eteläkärki, Alaska sekä Kanadan pohjoisosat. Islantia ei lasketa - heillä on geysirinsä, ja ainakin meille maantiedon tunneilla koulussa opettiin, että islantilaiset kasvattavat kasvihuoneessa jopa banaaneja geysirien tuottaman lämmön avulla. Mutta tässä lopussa tämä sama teksti vielä englanniksi.

-------------------------------------------------------------------------------------------------

We were wondering that our sweet corn field must be the world´s northmost sweet corn area, where sweet corn is grown for commercial purposes. Or if it is not the one located most north, were is the one? Our latitude is 61° 34' 23''. At the same level there are Siberia, Greenland, Alaska and northern parts of Canada. Iceland - well, they are a special case. In school, at geography lessions we were taught that icelanders grow even bananas in greenhouses -thanks to the vulcanic hot water from geysirs.

Our sweet corn is grown on open field, not in the green house.

Vattukausi loppuu, omenakausi alkaa

Vattukausi taitaa loppua tänä vuonna nyt alkavan hellejakson myötä. paikoin vattumaalla on jo varsin tyhjiä pätkiä, joissa ei ole enään edes raakileita. Niissä paikoissa, missä vielä on kypsää, ei näy raakileita.

Omenakausi sen sijaan on aluillaan, ja nyt viikonlopun ja ensi viikon aikana aloitamme Huvituksen ja Valkean Kuulaan keräämisen. Omenaa on saatavana myyntipisteestämme tilalta Mahnalasta aukiolo-aikoina ensi viikon alusta alkaen.

Pensasmustikan, mustaherukan ja maissin satoa on vielä runsaasti, samoin papuja. Avomaantomaatit ovat yhä edelleen vihreitä, mutta osa on jo hiukan vaalentunut. Valkosipulit ja sipulit on nyt nostettu ja listitty, ja molempia on nyt hyvin myyntipisteessämme.

Syksymmällä on tulossa perunan itsepoimintaa, mutta päivä on vielä päättämättä. Itsepoimintaan voi jo toki ilmoittaa arvioitua määrää ja jättää yhteystietoja. Olemme mukana myös Tampereen lähiruokatapahtumassa 10. - 11.9.2010, mutta siitä lisää myöhemmin.

Kasvikset parhaimmillaan

Kasviskausi on nyt parhaimmillaan: maissia, papua, kurpitsaa, lehtiselleria, mangoldia, sipulia...lista on pitkä. Tomaatit ovat jatkaneet pullitumistaan, saa nähdä tulevatko punaposkisiksi nyt luvatun helleaallon myötä. Täytyisi varmaan järjestää jonkinlainen arvauskisa siitä, koska ensimmäiset tomaatit kypsyvät -mutta vaikeaa se olisi, koska itsekään emme ole oikein varmoja, koska tomaatit suostuvat punastumaan.

Maissia sen sijaan on nyt hyvin, ja tähkät ovat erittäin makeita. Maissi on siitä mukava, että sitä voi nauttia monella eri tavoilla: raakana, keitettynä, grillattuna, höyrytettynä, paahdettuna jne. Maissia kannattaa nyt myös pakastaa kokonaisina tähkinä: pakastettavaksi tarkoituista tähkistä poistetaan kaikki suojuslehdet, ja maissit pakataan sopiviin annospakkauksiin ja pakastetataan. Jäädyettyjä maisseja käytetään kuten tuoreita: niitä ei kannata erikseen ensin sulattaa, vaan esimerkiksi laittaa suoraan jäisenä kiehuvaan veteen keitettäessä tai jäisenä grilliin grillatessa. Tuoreita tähkiä ei muuten kannata esikeittää ennen grillausta: tuore sokerimaissi kypsyy erittäin nopeasti, eikä vaadi muita toimenpiteitä kuin suojuslehtien poiston.

Vadelmiakin vielä on, ja pienen tauon jälkeen pensasmustikkaa on taas kypsynyt pensaisiin. Mustaherukoita on myös runsaasti kypsänä. Mustaherukasta on mielenkiintoinen lehtijuttu, jossa kerrottiin mustaherukan sisältävän runsaasti kversitiini-nimistä polyfenolia. Tämä yhdiste on tärkeä hapetusstressin ehkäisyssä, mikä puolestaan aiheuttaa esimerkiksi aivoissa soluvaurioita. Mustaherukka on myös mielenkiintoinen marja monipulisuutensa vuoksi: lehtiä voi käyttää mausteena, ja marjojen käytössä ainaostaan mielikuvitus rajaa. Kannattaa kokeilla marjoja kaikin tavoin perinteisen mehun, hyytelön ja hillon lisäksi: lämpimänä, suolaisena lisäkkeenä, lihan tai kalan mausteena, salaatin aineksena, kylmänä lisäkkeenä.

elokuun ensimmäinen...

...blogitesti alkaa tässä. Ensin luonto kuulumisia: kurkien syksyinen laulanta on viime päivinä ollut varsin voimallista, samoin joitakin tiiviitä pikkulintuparvia on näkynyt lentelevän siellä täällä. Muutamat veden puuttesta kärsivät puut ovat jo vaihtaneet lehtien väriä keltaiseksi, ja muutama pihapuu on alkanut jo tiputtamaan lehtiä. Syksy lähenee, yöt ovat selvästi pimentyneet.

Tällä hetkellä toisaalta monien kasvien sato on parhaimmillaan. Maissisato on alkanut kypsyä todenteolla, ja nyt melkein viikon ajan sokerimaissia on saanut ostaa valmiiksi poimittuna. Huomenna keskiviikkona aloitamme itsepoiminnan, eli huomisesta alkaen myös sokerimaissia on mahdollista poimia itse.

Vadelmasato jatkuu vielä runsaana ja hyvälaatuisena. Pimeät yöt ovat korostaneet vatun makua - jostain syystä vadelmien maku voimistuu, kun yöt pimenevät. Pensamustikkaa on vielä vähän jäljellä, mutta pensasmustikkapensasissa marjamäärä näyttää ainakin hetkellisesti vähenevän -raakileita toki vielä riittää. Saskatoonia on nyt runsaasti pensaissa, eli sitä kannattaa säilöä ja tulla itsepoimimaan nyt.

Omenien satokausi avattiin perinteisesti erittäin aikaisen kesäkalvillin avulla. Kesäkalvilli on omenalajike, joka on erittäin talven kestävä, erittäin aikainen - mutta soveltuu ainoastaan talosukäyttöön eli piirakoihin, soseisiin ja muuhun säilöntään. Pirja ja Huvitus ovat pian kypsiä, eli lähipäivien aikana myös niitä pääsee maistelemaan.

Muutenkin nyt on runsaasti kaikkea: kaikenvärisiä herukoita, karviaista, salaattia, kesäkukkia, yrttejä, kurpitsaa, papua kolmea sorttia, avomaankurkkua. Avomaantomaatin valmistumiseen menee vielä vielä hetki, mutta ennätyksellisen aikaisin myös avomaan tomaatit näyttävät kypsyvän.

Maissia!

Ensimmäiset sokerimaissit on kerätty tänään keskiviikkona. Arviolta lauantain - sunnuntain korvilla määrä lisääntynee, jos sää suosii.

Eli nyt meillä on saatavana kaikkea kolme "sisarusta", millä nimellä Pohjois-Amerikan itärannikon alkuperäisasukkaat kutsuivat maissia, papua ja kurpitsaa. Heillä oli ohje myös viljelyn järjestämiseen: ensimmäisenä vuotena viljellään papua, joka typensitojakasvina on erittäin hyvä maanparannuskasvi. Pavun jälkeen seuraavana vuonna istutetaan kurpitsa, joka tarvitsee paljon ravinteita. Viimeiseksi tässä kolmen vuoden viljelykierrossa kylvetään maissi, joka on näistä kolmesta sisaruksesta vaatimattomin. Maissin jälkeen samaan peltoon kylvetään taas papua seuraavana vuonna ja niin edelleen. Vuoroviljelyn avulla maaperän kunto saadaan ylläpidettyä, ja erilaisten kasvitautien ja tuholaisten esiintymistä vähennettyä. Tästä syystä meilläkin kasvit aina välillä muuttavat paikkaansa: mansikka kasvaa 4 - 5 vuotta samassa paikassa, herne ja vilja vuoden -pari.

Intiaanit tekivät näistä kolmesta kasvista myös keittoa, jossa käytössä oli sama järjestys kuin viljelyssä: pavut laitettiin kattilaan ensiksi, koska ne vaativat pisimmän kypsymisajan. Papujen kiehuttua hetken, kattilaan laitetaan kurpitsa lohkottuna. Viimeiseksi lisätään maissi, koska se kypsyy nopeimmin.

Helli helli

Helli hellii ja vadelmat kypsyvät ennätysvauhtia. Nyt vadelmanpoiminta on erittäin nopeaa, joten nyt kannattaa nauttia vadelmista ja säilöä niitä myös talven varalle. Vadelmien poiminta vaikkapa pakkaseen on helppoa, koska vatut on helppo kerätä suoraan pakasterasioihin suoraan pensaista.

Herukat kypsyvät myös vinhaa vauhtia. Nyt kypsiä viinimarjoja on puna- ja valkoherukoiden lisäksi myös viherherukassa. Aikaisimmat mustat viinimarjat kypsyvät muutaman päivän kuluessa.

Pensasmustikka sato kypsyy myös hyvää vauhtia. Tällä hetkeää aikaisten lajikkeiden, Ainon ja Alvarin lisäksi, kypsiä marjoja on myös jo isomarjaisessa North Blue -lajikkeessa.

Saskatoon - pensaissa on myös tarjolla mustapuhuvia herkkumarjoja.

Mansikoitakin vielä on, mutta määrä vähenee koko ajan. Hyvä ja osaava marjanpoimija löytää kyllä vielä vaikka muutaman litran, jos vain kärssvällisyys riittää riittävän usean rivimetrin kiertämiseen.

Vadelmia, vadelmia - ja muita satokauden tilannekatsauksia

Nyt on lämpimien öiden myötä vadelmakausi on toden teolla pyörähtänyt käyntiin. Vadelmia on runsaasti pensaissa, ja ne ovat erittäin hyvänlaatuisia. Lajikeiden kypsymisessä on toki eroja: Muskoka-lajike on kypsymisessä edellä Ottawaa.

Pensasmustikat kypsyvät hiljalleen. Eniten kypsiä marjoja on Ainossa ja Alvarissa, mutta myös ensimmäisiä, jättimäisiä North Blue -lajikkeen marjoja on kypsynyt. Pensasmustikat tuntuvat kasvattavan kokoa, joten täytyypä punnita, minkä kokoiseksi suurimmat marjat tänä vuonna kasvavat.

Mansikoitakin vielä on, vaikka toki mansikkakausi alkaa kääntyä kohti loppua väkisinkin. Polka-mansikat ovat kehittäneet aurinkoisen sään myötä metsämansikkaisen aromin. Itsepoiminnan lisäksi mansikkaa on saatavana myös toistaiseksi myös valmiiksi poimittuna jonkin verran päivittäin.

Puna- ja valkoherukat ovat kypsyneet myös, ja todennäköisesti myös viherherukat kypsyvät piakkoin. Mustaherukat kypsyvät viimeisenä, mutta nekin piakkoin. Saskatoonia on myös kypsänä.

Marjojen lisäksi salaattimaan sato alkaa olemaan nyt parhaimmillaan. Maissin korjuu alkaa arviolta viimeistään ensi viikon kuluessa. Nyt arvuuttelemme, koska ensimmäiset avomaan tomaatit korjataan - raakileet ovat jo melko kookkaita.

Vadelmia!

Vadelmapensaissa rupeaa marjojen rusehtavan punainen väri vaihtumaan oranssin kautta kypsän punaiseksi. Nyt viimeksi kuluneiden parin päivän aikana olemme keräilleet kokeeksi hiukan, ja ensi viikon kuluessa ryhdymme kerämään vadelmia todenteolla. Tällä hetkellä vattupensaita kiertelemällä löytää melko helposti marjat esimerkiksi jäätelön kanssa syötäväksi tai kakun koristeeksi, mutta ihan vielä ei ole vadelman säilöntäaika parhaimmillaan.

Muita nyt muutaman seuraavan päivän kuluessa satokauden alkavia marjoja ovat pensasmustikka ja saskatoon. Varsinkin saskatoonia havittelevien kannttaa olla nopeita, koska erityisesti saskatoon tuntuu olevan myös monien pikkulintujen suosikki - haukanääni-pelotinlaitteesta huolimatta.

Salaattimaan satoa kerättävissä

Salaattimaan satoa alkaa olla kerättävissä, ja aloitamme itsepoiminnan nyt torstaina. Salaattimaalla kasvaa tavallista lehtisalaattia sekä keräsalaattia. Mizuna- ja rukolasalaatit ovta maistuneet hyvin myös etanoille, mutta jonkin verran myös niitä on poimittavissa.

Yrtteistä hyvin on jo tilliä. Melko hyvin on persiljaa, rosmariinia, maustekirveliä, korianteria ja rakuunaa. Salviaa, meiramia ja basilikaa on ensi viikon alussa enemmän, tällä hetkellä niiden taimet ovat vielä varsin pieniä.

Näiden yrttien ja salaatien lisäksi poimittavissa on myös fenkolia, mangoldia ja lehtikaalia.

Kesäkukkia on myös poimittaviksi asti, parhaiten kukkiaan ovat availleet ruiskukat ja kesäharso. Ensimmäiset kehäkukat ovat availleet kukkiaan, samoin muutama malvikki on melkein auki. Kesäneilikat ja silkkikukat ovat todennäköisesti ensi viikon aikana avaamassa kukkiaan.

Tänään keskiviikkona kerättiin ensimmäiset pensasmustikat ja saskatoonit maisteltaviksi. Vattupensaissakin rusottaa jo lupaavasti, joten toivottavasti päästään pian vattuja noukkimaan.

Helteen vuoksi pidemmät aukioloajat

Helteen vuoksi päätimme pitää nyt tiistaina 13.7., keskiviikkona 14.7. ja torstaina 15.7. tavanomaista pidempään päivittäin auki itsepoimintapistettämme. Päivittäiset aukioloajat noiden kolmen päivän osalta on etusivulla, ja tässä vielä kertaalleen: ti 13.7. klo 07-23, ke 14.7. klo 06-23 ja to 15.7. klo 06 - 21. Eli tällä aikavälillä pääsee poimimaan.

Marjaa kypsyy reipasta vauhtia, ja nyt kannattaakin toimia nopeasti, ettei jää ilman mansikoita. Tällä hetkellä poiminnassa ovat seuraavat lajikkeet: Jonsok, Senga, Polka, Korona ja Hiku.

Hellettä ja hulinaa

Helle on viime viikkojen aikana hellinyt oikein kunnolla, minkä johdosta marjamailla on nyt runsaasti kypsää marjaa. Tässä säässä mansikat kypsyvät ennätysvauhtia: mansikkakausi on siis nyt.

Perunaa - lähinnä Siikliä, mutta myös pieniä määriä Arielleä - kaivetaan maasta päivittäin. Yhä edelleen kaivamme perunat käsipelillä. Kunhan peruna saa hiukan verran enemmän kokkoa, ryhdymme nostamaan perunaa hellävaraisella mattokoneella, joka ravistaa perunat hellästi maan pintaan mattokuljettimen avulla. Menetelmä on erinomainen herkästi kolhiutuvalle varhaisperunalle.

Maissit, pavut, kurpitsat ja avomaan tomaatit ovat silmin nähden nauttineet lämpöaallosta, ja kirittäneet kasvuaan. Näillä näkymin ensimmäiset uudet sokerimaissin tähkät kerätään vielä heinäkuun puolella. Avomaan tomaatit, kurpitsat ja pavut ovat myös koreassa kukassa, joten pian varmaankin päästään maistelemaan myös niitä.

Yrttimaa pitää myös lämmöstä, mutta toisaalta kuivuus -kastelusta huolimatta - aiheuttaa kiusaa. Tällä hetkellä yrttimaasta nostetaan sipulia ja valkosipulia sekä kerätään tilliä.

Ruokosen Ravun kasvattamia täplärapuja on jo saatavana tilaltamme. Aikamoisia mönkijäisiä ravut ovatkin, ja metkan näppärästi osaavat kiivetä.

Paras mansikkakausi...

...on nyt. Hellesää on kypsyttänyt mansikoihin erittäin makean maun. Mansikoiden poiminta on myös erittäin helppoa, koska marjoja on runsaasti ja ne ovat järjestäin erittäin hyvälaatuisia. Tällä hetkellä poiminnassa ovat kaikki lajikkeet: Emily, Solprins, Jonsok, Polka, Korona, Senga ja Hiku. Myöhäisempien lajikkeiden, eli Sengan ja Hikun, kausi on alussa, kun taas aikaisten lajikkeiden - Emilyn, Solprinsin ja Jonsokin - kausi on jo puolivälissä.

Parasta ja maukkainta mansikkalajiketta kysellään päivittäin. Paras mansikkalajike löytyy maistamalla, koska jokaisen mansikkalajikkeen happo-sokerisuhde on omansa. Eri säilöntää varten on myös vaikeaa suositella mitään, jos ei tiedä mitä lopputuloksesta tahtoo: esimerkiksi jonsokoista ja polkasta keitetty hillo on aivan erilaista, jo väristä alkaen.

Mansikan lisäksi nyt on hyvä aika pakastaa herneitä. Herneet voi pakastaa sinällään riivinnän jälkeen. Nyt pakastetut herneet säilyttävät makeutensa myös pakkasessa, ja niillä voi korvata pakastepussiherneet täysin talvisessa ruuanlaitossa.

Uusi maissikausi lähestyy myös vinhaa vauhtia. Lämpöaalto on hyväksi maissille, joka eteläisiltä leveysasteilta kotoisin olevana kasvina rakastaa lämpöä. Ensimmäiset hedekukat avautuivat tänään, eli maissin kehtitys on ollut tänä vuonna erittäin nopeaa.

Yrttimaalta korjataan tällä hetkellä ensimmäisiä valkosipuleita, sipuleita ja tillejä. Papu, kurpitsat ja avomaan tomaatit availevat kukkiaan. Kukkamaalla kukassa ovat nyt kesäharso ja ensimmäiset ruiskukat.

Satotilanne päivittelyä

Mansikalla pääsatokausi on alkanut, tai alkoi itseasiassa muutama päivä sitten, kun selkeästi rupesi näkymään kypsiä marjoja koko alalla. Jopa myöhäisistä lajikkeista, eli Sengasta ja Hikusta, löytää kypsiä marjoja. Nyt on siis aika syödä ja säilöä mansikkaa. Meillä itsellä säilötään mansikkaa pakastaen, kuivaten ja hilloten. Pakkasen nurkkaan onkin jo kertynyt pieni nokko, ja kuivuri on nyt taas täydessä työn touhussa.

Perunaruntamalla ei kuulu mitään uutta. Siikliä ja Arielleä kerätään päivittäin, ja molempien koko myös suurenee joka päivä.

Sipulia on saatu myös nostettua, sekä ensimmäisiä valkosipuleita. Tilli on myös paikoin kerinnyt sopivan kokoiseksi, ja kesäkukkamaalla ensimmäiset kukkaset availevat nuppujaan.

Kasvimaa on vielä karun näköinen, mutta eiköhän tilanne kasvimaalla täsäs pikkuhiljaa kohene. Avomaan tomaatissa on jo ensimmäisiä avonaisia kukkia avoinna, ja maissi kasvaa silmissä.

Lampaista vielä: moni on ihemetellyt, missä lampaamme ovat. Vastaus on: siirtotyöläisinä maisemanhotitehtävissä. Tässä kotona on kyllä muutamia lampaita, mutta siirtotyöläiset ovat palaamassa kotinurkille elokuun aikana.

Herneillä herkutellen

Nyt herneet ovat kypsyneet poimittavaksi. Hernettä löytää helposti, ja herneet ovat erittäin makeita. Apposten keittäminen kannattaa nyt, kun palot ovat melko pehmeitä. Höyrykattilassa apposet valmistuvat hetkessä, ja pieni voinokare kruunaa nautinnon.

Mansikkamaalla kypsien marjojen määrä on siinä määrin lisääntynyt, että nyt itsepoiminnassa ovat kaikki viisi lajiketta: Polka, Solprins, Emily, Jonsok ja Korona. Ainoastaan myöhäisemmät Senga sengana ja Hiku antavat vielä odottaa itseään.

Tilliä aletaan kerämään nyt alkavalla viikolla. Sipulia on jo nostettu. Valkosipulin nosto aloitetaan reilun viikon kuluessa. Muuten salaatti- ja yrttimaan sato antaa odottaa itseään: alkukevään viileys on hidastanut kehitystä, ja menee vielä reilu viikko ennenkuin eri lajien satokausi alkaa.

Hyvää juhannusta!

Juhannuksen alla olemme saaneet kerättyä ensimmäisiä herneitä Avola-lajikkeesta sekä ensimmäisiä sipuleita avomaalta.

Juhannusaattona myyntipisteemme palvelevat seuraavasti:

Hämeenkyrön S-market klo 8 - 12.30
Paussi-Paikka, Hämeenkyrö klo 8 - 13

Valintatalo, Kyröskoski klo 8.30 - 12
Tokmanni, Kyröskoski klo 8.15 - 12

Neste, Ikaalinen klo 8.30 - 13.30

Elovainio, Koti-Elegantin ja Lihanmestareiden piha-alue, Ylöjärvi klo 8.30 - 12

Tilamme myyntipiste palvelee klo 9 - 16.

Haluamme toivottaa kaikille oikein mukavaa juhannusta!

Siikliä ja viittä sorttia mansikkaa

Eli nyt juhannuksen alla on päästy nostamaan Siikliä. Tänä juhannuksena on mahdollista ostaa myös suoraan pieneen pärekoriin kerättyä Siikli-perunaa (kori kuuluu kauppaan). Kun peruna kerätään suoraan koriin, mistä sitä ei enää kippailla, säilyvät perunat erittäin kauniina. Varhaisperunahan on vähän niinkuin raaka kananmuna: se ei oikein pidä siitä, että sitä kuljetellaan ja kippaillaan astiasta toiseen ennen käyttöä.

Mansikkamaalla on nyt kypsiä mansikoita viidessä eri lajikkeessa. Selkeästi pääsatokausi on alkanut Emily-, Solprins- ja Jonsok -lajikkeissa. Ensimmäisiä Polka- ja Korona- lajikeen marjoja on saatu kerättyä myös. Tänään Aaton päivänä aloittelimme myös mansikan itsepoimintaa. Nyt pääsee itsepoimimaan Solprins- ja Emily -lajikkeita.

Polkaa, Koronaa ja muita herkkuja

No niin, kausi etenee vinhaa vauhtia. Ensi viikoksi luvattu lämmin sää edistänee entisestään kauden kehitystä, ja pian päästäneen aloittamaan myös mansikan itsepoiminta. Mikä mielenkiintoisinta, muutamat kesäkukkalajit ovat jo kasvattamassa nuppuja. Yrttien kasvu on ehkä hiukan viime vuotista jäljessä johtuen viileästä alkukesästä.

Eilen kerättiin ensimmäiset Korona-lajikkeen mansikat, tänään ensimmäiset Polka-mansikat. Pian päästään siis kerämään myös niitä suuremmalta alalta, nyt pääsato alkaa olla käsillä aikaisissa Emily- ja Solprins-lajikkeissa. Aikaisimpia lajikkeita ei ole meillä kovin suurta alaa, koska ne vaativat erityistä huomiota keväällä: yleensä ensimmäiset kukat vie halla väen väksiin, mutta tänä vuonna ei noita aikaisia kovia halloja ollut.

Perunarintamalla ei kuulu uutta. Siiklin koekaivauksissa toissa päivänä perjantaina päätettiin antaa mukuloiden kasvaa vielä hiukan kokoa, mutta juhannukseksi Siikliä on. Todennäköisesti Siiklin seurauksi kattilaan saa myös tilliä, ja sillin seuraksi sipulia.

Valkosipulin ystäville tiedoksi, että valkosipulin nosto aloitettaneen vajaan parin viikon kuluessa.

Nyt juhannusviikolla kaikki myyntipaikamme palvelevat joka päivä. Juhannuslauantaina myyntipisteistämme on ainoastaan avoinna tilalla Mahnalassa oleva piste, mutta juhannussunnuntaina olemme avoinna normaalin sunnuntaiaikataulun mukaan.

Uutta perunaa

Perunan nosto on aloitettu. Tässä alkuvaiheessa kaikki peruna kaivetaan maasta käsin, käyttäen apuna korkeintaan tavallista kuokkaa. Tämä johtuu siitä, että suurimmat perunat ovat hiukan laikuttain siellä täällä pellossa, ja nostajan täytyykin siirtyä paikasta toiseen perunoita kaivaessaan usein. Laikuttaisuus johtuu siitä, että jokainen peruna on kuitenkin loppuviimein oma yksilönsä, jotka kehittyvät omaan tahtiinsa.

Tällä hetkellä nostetaan lähinnä Arielle-perunaa, mutta hyvin pian aletaan kaivaa myös Siikliä.

Mansikkaa on tosiaan saatavana valmiiksi poimittuna, nyt poimitaan Emily- ja Solprins-lajikkeita.

Myyntipaikkoja avataan nyt kuluvan viikon aikana ja ensi viikon alussa.

Eli aika hulinaa on siis riittänyt. Ensi yöksi oli aamupäivän ennusteissa aika todennäköistä hallaa tiedossa, mutta onneksi hallanriski päivän mittaan pieneni. Sen verran viileä yö on tulossa, että maissi täytyy peittää.

Mansikkakausi alkanut!

Ensimmäisiä mansikoita maisteltiin sunnuntaina, ja maanantaina avatiin tilalla mansikan myyntipiste. Muita myyntipisteitä on tarkoitus saada käyntiin pikkuhiljaa nyt kuluvan viikon aikana. Aukiolosta ja aukioloajoista tulee lisätietoa tänne nettisivuille sitä mukaa, kun saamme myyntipisteitä avattua.

Perunan kaivuu aloitetaan myös hyvin pian, todennäköisesti viimeistään keskiviikkona. Herne on kehittynyt tavanomaista nopeammin, ja näillä näkymin herneitä päässee popsimaan jo kesäkuun puolella.

Halloja ja hallattomuutta

No niin, edellisen kirjoituksen jälkeen on tainnut olla yksi kunnollinen hallayö -onneksi ei enempää. Nyt alkava viikko on ennusteiden mukaan hallainen, ja kylmiä öitä on tiedossa myös jatkossa.

Kasvit kasvavat nyt kohisten. Herukassa on myös jo raakileita, herne on kauniissa kukassa. Nyt on käynnissä eräs eniten pitkäjänteisyyttä vaativista töistä: käsinperkaus. perkaamisen lisäksi maalauksia riittää -tavoitteena on saada viime vuonna valmistunut uusi myyntikatos maaliin ennen myyntikauden alkua.

Kesätöiden kyselijöitä on vielä soitellut, mutta ikävä kyllä olemme valinneet jo kaikki kesätyöntekijämme. Valinta oli tänä vuonan tavanomaista vaikeampi - niin paljon saimme yhteydenottoja. Kiitokset kaikille hakijoille!

Kesän kynnyksellä

On vaikea sanoa, onko kesä jo alkanut vai ei: pääskyset ovat jo toki viheltäneet taivalla jo kauan, mutta toisaalta se kesän ensimmäisen mansikka on vielä syömättä ja ensimmäinen uusi pottu keittämättä. Puiden lehdet rupeavat olemaan täysikokoisia, mutta vielä sellainen kesän syvä vihreys ei vielä väritä lehtiä: varsinkin koivut näyttävät vielä melko vaaleilta, ja ovatkin vielä pehmeäköjä ja salaattiin sopivia.

Näillä näkymin näyttäisi siltä, että kesän makuun - eli maistelemaan ensimmäisiä mansikoita ja uusia perunoita - päästään reilun viikon kuluessa.

Nyt viikonlopuksi on ennusteissa luvassa melko koviakin halloja, joten nyt viime päivien ajan valmistauduttu hallan torjuntaan. Joskus kuulee kummastelua siitä, että miksi hallaa ei pystytä torjumaan, jos hallavaroitus tulee iltauutisten säätiedotteessa. Meillä hallaaan varautuminen vie n. 2 - 3 päivän työn, mistä syystä sääennusteet, niiden tarkkuus ja ennusteiden jatkuva seuranta on osa hallantorjuntaa...no, kaikkien muidenkin töiden suunnitteluun vaikuttaa säätila, eli jos sääennusteisiin meillä on oikea intohimo. Uusi ennuste kun päivittyy 3 - 4 tunnin välein, ja sadetutkakuvat puolen tunnin välein. Hallantorjunnassa käytämme harsoja ja sadetusta: valittu menetelmä riippuu kasvukauden vaiheesta (eli siis kasvien kehitysvaiheesta) ja ennustetusta hallan ankaruudesta. Nyt ensi yötä ajatellen kaikki on muuten saatu järjestykseen, vielä täytyy tarkistaa sadettimien toiminta. Hallan ankaruutta pystyy ennustumaan näin illan kääntyessä yöksi, kun seuraa lämpötilan laskua ja laskun nopeutta. Ihan aina ei toki pelkästään lämpötila kehitys riitä, joskus pilvet, tuulet tms voivat muuttaa tilannetta dramaattisesti.

Niin, silloin edellisellä kerralla blogia päivttäessä samalla tavoin oli hallantorjunta ajankohtaista. Silloin ei hallaa syntynyt, vaikka ennusteet niin näyttivät.

Hallanvaaraa

Ensin kukkintakatsaus: mansikoiden kukinta on jo hyvällä mallilla, ja aikaisimmissa lajikeissa on jo raakileita havaittavissa. Perunan varret ovat jo paikoin kookkaita, ja herneenvarretkin venyvät silmissä. Omenapuiden kukinta on kääntymässä loppupuolelle.

Sää on ollut nyt varsin viileä ja epävakainen, mikä on ollut hyvä juuri istutetuille taimille. Viileä sää on ehkäisee osaltaan myös erilaisetn kasvitautien leviämistä, mikä on myös hyvä. Halloilta on toistaiseksi säästytty, mutt nyt tulevaksi maanantain vastaiseksi yöksi on luvattu hallaa. Pilevt ovatkin nyt illansuussa kaikonneet taivaalta muutamaa hattaraa lukuunottamatta. Ilman lämpötila on kuitenkin vielä melko korkea, joten ankaralta hallalta vältyttäneen.

Tällä hetkellä suurin työllistäjä istututusten jälkeen on perkaaminen, joita on jo hiukan ehditty aloittamaan. Ruohonleikkuutakin piisaa, viileä sadesää on räjäyttänyt ruohon kasvun.

Suvi tuli

Suvi on nyt sitten alkanut jo muutama päivä sitten: pääskyset lentelevät taivaalla huudellen hyönteisten perässä. Istustustyöt ovat edenneet nyt mansikkaan, ja suurin piirtein puolet mansikantaimista on nyt maassa.

Varhaisimmat mansikat ovat nyt täydessä kukassa, samoin osa päärynöistä aloittelee jo kukintaansa. Kotipihan kirsikatkin ovat avanneet kukkia, muutama paleltunut oksa toki niissä on. Myös saskatoon-pensaat ovat parhaimmillaan täynnä vitivalkoisia kukkia.

Herneet ja perunat puskevat myös jo kovasti vartta, samoin sekä valkosipulit että tavalliset sipulit ovat hyvässä kasvussa. Jopa maissi on itänyt.

Kasvuhuoneeseen ei nyt kuulu kummia: toisen kylvöksen siemenet ovat toistaiseksi saaneet olla rauhassa, ja ovat suurin osa jopa itäneetkin. Muutamassa aiemmin kylvetyssä kennossa (jossa kävi siis jyrsijä aterioimassa) on myös muutama terhakka taimi kaikesta huolimatta.

Kevätkiirusta

Tiedättekö, mikä on varma tapa saada sadetta aikaiseksi? No, tietysti näin keväällä alkaa satamaan, kun kastelujärjestelmä viritettään toimintaan talven jäljiltä. Näin kävi taas tänäkin vuonna: nyt kuluvan viikon alkupäivinä viriteltiin pumppu ja kastelujärjestelmä täyteen toimintaan, ja seurauksena oli sadetta ja sateinen sääennustus. Sittemmin sääennustus ja säätila vaihtui nyt vallitsevaan helleaaltoon, mikä toisaalta ei sekään ole paras mahdollinen sää: uuden vadelmamaan istutus on saatu nyt päätökseen ja nyt on vuorossa mansikan taimien istutus.

Lämmöstä on toki ollut hyötyä noin yleisesti kasvien kehitykselle: vihdoinkin, hiukan vettä saatuaan ja nyt lämpöä, laitumet ovat alkaneet puskea kunnolla uutta ruohoa. Lampaiden siirto laitumille on siis alkanut, ja kyllä kaikki päkätit varmaan vihreän syöntiin siirtyvätkin. Tähän asti lampaat ovat saaneet pääsääntöisenä karkearehunaan heinää, ja ainoastaan himpun verran vihreää maistiaisiksi.

Lehtipuiden silmut ovat kehittyneet huimaa vauhtia viime päivien aikana, ja koivussa on nyt hiirenkorvat. Hedelmäpuiden silmut puhkeavat pian, joiten piakkoin voi omenamaalla ihailla kukkaloistoa.

Mahnalasta kävivät vierailulla koululaiset nimeämässä tiput, jotka haudottiin pikku hautomakoneella koululla. Tiput saivat nimet: TNT, Laku, Tipu, Lunna -ja viides nyt unohtui, mutta eikähän se muistu pian taas mieleen. Koululaiset olivat tehneet myös hienot nimikyltit.

Viikonloppuna on tiedossa mansikanistutusta, aidantekoa ja aidankorjausta, kylvötöiden suuunnittelua, taimien kastelua sekä pellolla että kasvihuoneessa, muovin vetoa....jaa -a, touhua taitaa riittää tällä hetkellä enemmän kuin edes muistaa. Tähän aikaan vuodesta on kuitenkin se mukavuus, että päivät pitenevät joka hetki, ja joka päivä näkee jotain uutta. Tämän päiväinen uusi luontohavainto on valkovuokko, joka on nyt alkanut kukkimaan pihamaalla. Krookukset ovat myös paikoin yllättäneet runsaalla kukinnallaan. Kotipihan parsapenkissä ei vielä näy elon merkkejä, toivottavasti parsan juurakot eivät ole päätyneet parempiin suihin.

Kutsumaton vierailija kasvihuoneessa, osa 2

Edellisessä osassa kasvihuoneen ensimmäinen kutsumaton vierailija päätti päivänsä räpsässä herkuteltuaan ensin kurpitsan ja kurkun siemenillä luvattomasti. Sitten siemenet kylvettiin uudestaan, ja varmuuden vuoksi räpsät viriteltiin taas. Mutta: tästä varmuustoimenpiteestä huolimatta kasvihuoneessa oli käynyt uusi kutsumaton vierailija samoissa puuhissa, eli kaivamassa kylvetyt siemenet ylös kennoista ja syömässä ne. Tästä syystä loukkujen määrä on lisätty, mutta tekijää ei ole toistaiseksi saatu kiinni.

Keikkuva kevät

Kevään tulo on ollut keikkuvaa: huhtikuun puoleen väliin asti sää oli varsin lämmin, mutta huhtikuun loppupuoli oli selkeästi viileä. Viileä sää on hidastanut kasvien kehitystä - tuntuu kuin kasvit odottasivat muutamaa vesipisaraa ja hiukan lämpimämpää keliä. No, nyt tulevaksi viikonlopuksi on tiedossa reilusti sadetta ja ensi viikolle odotettavissa on lähes hellekelejä.

Viileydestä huolimatta kevättyöt ovat edenneet normaalissa rytmissään. Perunan istutus rupeaa olemaan jo loppusuoralla, samoin herneenkylvöt. Kesäkukkia ja vihanneksia on kylvetty myös. Kasvihuoneessa kävi vain vieras syömässä ensimmäisen erän kurpitsan siemeniä: myyrä oli kaivanut joka ikisen potin läpi, ja syönyt kaikki siemenet. Mistäkö tiedämme, että oli juuri myyrä? Siemenet kylvettiin uudestaan, ja kennojen päälle laitettiin räpsä. Seuraavana aamuna räpsästä löytyi sitten myyräpaisti. Sittemmin ei ole vieraita näkynyt, toki jätimme räpsät sinne kennojen päälle varmuuden vuoksi.

Kylvötöiden lisäksi on korjailtu aitoja, jotta lampaat saataisiin mahdollisimman pikaisesti laitumelle heti, kun ruoho on kasvanut riittävän pitkäksi. Toinen valmistelun alla oleva asia on valmistautuminen mansikan ja vadelman istutukseen, eli siis on haettu aiemmin tilattuja tavaroita, muokattu maata ja korjattu koneita. Maalaamista olisi myös tarjolla, ja sitä tehdäänkin heti kun sää ja muut työt sallivat.

Kevät on siis tullut, vaikkakin keikkuen. Iltaisin mustarastaat laulavat pihapuissa, ja illanhämärtyessä kuulee pöllön huhuilua. Pääskysiä ei ole vielä kunnolla näkynyt, eli kesää vielä odotellaan.

Kylvö- ja istutustöitä

Viimeisen blogikirjoituksen jälkeen kevättyöt pamahtivat täyteen vauhtiin. Mansikat on nyt saatu harjattua, osa perunasta istutettua sekä herneen kylvöjä on saatua aloiteltua. Samoin auringonkukan siemenet on vähiin päin kylvetty ja sipulin istutus on saatu päätökseen. Harmillisesti sää on nyt muuttumassa epävakaiseksi, mikä hidastaa kylvötöiden etenemistä, vaikka toisaalta nyt jo kylvetyt ja istutetut kasvit varmasti kosteammasta säästä hyötyvätkin. Epävakainen sää toisaalta tuo taivalle pilviä, mikä vähentää hallaöiden ja yöpakkasten riskiä. Tämä viimeksi mainittu on kyllä ihan miellyttävää, kun ei tarvitse pelätä kylmien öiden aiheuttamia tuhoja (ja yrittää torjua niitä). Hallantorjuntaa kyllä varmaan vielä on myöhemminkin tarjolla riittävästi.

Kevät on luonnossa edennyt mallikkaasti: sinivuokot ovat nyt pihamailla kauneimmassa kukassaan, ja nurmet vihertävät jo. Puiden ja pensaiden silmut ovat pullistuneet, ja varmaan pian voi ihailla ensimmäisiä hiirenkorvia.

Västäräkistä vähäsen

Ja sitten tuli kevät: maalis-huhtikuun vaihteessa lunta oli vielä reilu puoli metriä, mutta muutamassa yössä tuli kevät. Maaliskuun viimeisinä päivinä kurkia alkoi näkyä, sitten pian sen jälkeen alkoi kuulua peippojen laulua. Nyt kuluneella viikolla ovat västäräkit hypelleet ja heiluteleet pyrstöään istuksiessaan. Pääskysiä siis odotellaan kesää aloittaamaan.

Kevääntulo on siis nopeuttanut askelia ulkona: vadelman leikkuu ja sidonta on aloitettu, samoin kuin pensasmustikan leikkuu. Omenapuiden leikkuu on saatu päätökseen. Pihojen siivousta on aloiteltu. Navetan sisäkattoa on korjattu: alkuperäinen sisäkatto on muuten hyvässä kunnossa, mutta yhdessä kohdasta oli aiempien korjaustöiden yhteydessä katkaistu tukipalkki. Nyt tuenta on korjattu, ja toivottavasti korjaus on yhtäkestävä kuin alkuperäinenkin katto. Seuraava tavoite olisi saada sisäkatto maalattua ja ehkäpä seiniä kalkittua. Maalattavaa kyllä löytyy myös muistakin rakennuksista, sekä sisältä että ulkoa, ja välillä tuntuu, että on vaikea valita mistä alkaa.

Ensimmäiset karitsat on vieroettu, ja pian vierotetaan vielä loputkin karitsat. Aika jötkäleitä isoimmat pässikaritsat jo olivatkin, ja kasvu on vain kiihtynyt vierotuksen jälkeen. Hyvin pian siirräämme kaikki lampaat sisältä metsätarhoihin odottamaan laidunten kuivumista.

Kanat kukkoineen ovat myös pian muuttamassa kesäkanaloihinsa. Ensimmäisen haudontaerän kanssa oli ongelmia lämpötilan pysymisen kanssa, mutta yksi tipu kuoriutui silti. Nyt hautomakoneessa on uusi satsi munia, mielenkiinnolla odotamme kuinka niiden kanssa käy.

Kotisivujen etusivu sai uuden väripohjan, vihdoin viimein, ja jotain muutakin uutta vielä tulossa.

Vettä!

Viime yönä satoi oikein kunnolla vettä. Vesisade alensi reilusti hangen pintaa, ja teki lumesta höttöä. Joka päivä kuuluu enemmän ja enemmän lintujen ääniä. Tänään joutsenet pitivät kunnon konserttia järvenselällä, vesisateen myötä jäähän lienee syntynyt aukkoja.

Nuoremmat omenapuut rupeavat olemaan valmiita, minkä jälkeen on vanhempien omenapuiden vuoro. Joitakin taimikasvatusvihannkesia on myös kylvetty jo sisätilohin, mutta enin osa taimikasvatusta vaativista kasveista on menossa kylvöön huhtikuun puolella. Onneksi suurin osa siemenistä on jo saapunut, eikä tarvitse jännittää ehtivätkö ajoissa perille.

Kevään merkkejä

Kevät näyttää tulevan. Aurinko lämmittää jo selvästi, ja parhaiten tämän huomaa päivä- ja yölämpötilojen välisestä erosta. Hankikantokelit ovat olleet myös varsin loistavat, ja kantohanget ovat kestäneet jopa jalkaisin kulkemista. Nyt viime päivien suhmuiset säät ovat ikävä kyllä pilanneet hankikannon, ja lumi on oikeastaan enään painotonta höttöä. Paikoin hankikannosta on jäljellä kovempi kuori, mutta se murtuu heti jalan alla.

Omenapuiden taivuttelu ja leikkaus on nyt ajankohtaista. Tänä vuonna aloitimme nuoremman tarhan puolelta, missä pääpaino on saada puut kehittymään oikeanlaisiksi seuraavien muutamien vuosien aikana.

Tänään lauantaina lensi omenapuupellon yli yksi yksinäinen joutsen. Keväänmerkki myös se.

Lunta tulvillaan

Lunta on paljon, ja viime päivinä on satanut hissukseen lisää. Muutamana päivänä lömpötila kohosi juuri ja juuri plussan puolelle, ja hangen pinta aleni hiukan. Katoilta tippuivat lumet, vain tömpsäyksiä kuului sieltä täältä kun lumi tippui lappeelta maahan.

Omenapuiden leikkausta ei vielä ole uskallettu alkaa, täytyy vielä jonkun aikaa tarkkailla säätä ja ennusteita. Luntakin on, joten hiukan täytyy suunnitella, miten homma sujuu parhaiten.

Pakkasia

Pakkasta on riittänyt, ja lunta on satanut reilusti. Onneksi yhdessä välissä kävi tuuli sen verran, että enin osa lumista tippui puista alas. Yöllä pakkanen käy helposti -15 °C...-20 °C, mutta päivällä lämpötila on keikkunut - 10 °C hujakoilla. Päivännäkö pitenee silmissä, ja jokainen päivä on selkeästi pitempi kuin edellinen.

Kauden valmistelut ovat käynnissä, ja päivät kuluvat kirjoituspöydän ääressä. Välillä on kuitenkin pakko käydä näyttämässä nenäänsä auringolle, vaikka varsinaisesti näillä pakkasilla ei vielä omenapuiden leikkuuta uskalla aloittaa. Pian on toki pakko aloittaa, muuten ei ehdi leikata kaikkia ennen kevään tuloa.

Karitsoinnit ovat sujuneet toistaiseksi mallikkaasti...pomppivia karitsoita ei kylläänny koskaan katselemaan.

Helmikuun alun mietteitä

Taudit jylläävät täällä Mahnalassa, ja aika on siis kulunut enimmäkseen sairastaen. Paperitöitä on myös riittänyt, ja ensimmäiset karitsat ovat myös syntyneet.

Nettisivuille on nyt, lopultakin, tullut uutta materiaalia ja vanhoja tietoja on päivitelty. Etusivu ei vain saa millään sopivaa ulkonäköä, mistä syystä se säilyi tässä muutoksessa lähes samana. No, täytyy jatkaa kehittelyä, eiköhän se oikea jossain vaiheessa muotoudu.

Kesätyön hakijoita on ollut runsaasti jo nyt, ja hyvä niin - päätämme kesätyöntekijät helmi-maaliskuun vaihteessa. Jos soitat kesätöistä, anna puhelimen soida pitkään...muuten emme välttämättä ehdi vastaamaan, kun puhelin voi olla kauempana.

Vuoden ensimmäinen

Vuosi vaihtui, ja talvi on nyt kauneimmillaan. Pelloilla on (onneksi) paksu lumipeite suojaamassa kasveja, joten nyt on pakkasten hyvä paukkua. Nopeat lämmönvaihtelut ovat kuorruttaneet puut kuuralla: erityisesti kuuset ja männyt näyttävät aivat postikortin sokerikuorrutepuilta.

Vuoden vaihtuessa ryhdymme taas tuumimaan kesän järjestelyitä. Jos olet siis kiinnostunut tulemaan meille töihin, ole yhteydessä tammi-helmikuun vaihteessa. Parhaiten saat vastauksia soittamalla.