Istutustöitä

Lämmin sää houkutti tänään perunanistutukseen muista suunnitelmista huolimatta. Perunan idutkin sattuivat olemaan juuri sopivia: ei liian pitkiä, miksi ne helposti venyvät. Tänään tulivat myös sipulin pistokkaat ja niitä ryhdyttiin samantien istuttamaan. Istutustyötä riittää vielä, ja tosiaan se vehnän kylvökin olisi jo ajankohtainen.

Näin lämpöisellä säällä tuntuu kuin kesä olisi jo täällä: iltaisin ulkona on uskomaton sirkutus talven hiljaisuuden jälkeen. Lampaatkin tuntuvat nauttivat kevätauringosta: ne makoilevat mielellään auringonpaisteessa märehtimässä.

Pellon kunnostustöitä ja kylvöjen suunnittelua

Ensimmäiset herneet ovat jo parin sentin taimella, perunapenkkiä ei tällä tutkimuskäynnillä tongittu. Näiden viimeisimpien sateiden jälkeen ovat silmut todenteolla alkaneet kasvaa ja puhjeta. Ensimmäiset scillat ja krookukset ovat myös puhjenneet kukkaan.

Tällä hetkellä kiireellisyyslistalla ovat olleet kärkipäässä uuden mansikkamaan ja uuden omenepellon perustyöt. Tässä meidän rinteessä maalajit vaihtelevat suuresti lyhyelläkin matkalla. Kovempiin, hiesuisiin kohtiin sekoitetaan turvetta ja hiekkaa maata pehmentämään ja parantamaan sen ominaisuuksia. Pian pitäisi ruveta jo istuttamaan taimia maahan: liian isoja mansikantaimia on vaikea istuttaa, ja omenapuillekin riittävän pitkä ensimmäinen kasvukausi edistäisi hyvää juuriston kehitystä.

Kylvöt ovat muutenkin aluillaan. Hernettä pitäisi kylvää lisää, samoin aloittaa vehnän kylvö ennenkuin maa kuivaa likaa. Perunanistutus on ollut perinteisesti vapun tienoon touhuja, ja siihen se taitaa mennä tänäkin vuonna.

Mistäköhän syystä aina nuo muutamat viimeiseksi karitsoivat uuhet antavat oikein kunnolla odotuttaa itseään?

Kevätkiiruita

Kevät tulee vinhaa vauhtia. Viime päivinä on tuntunut ihan kesäkeliltä: varjopaikoissa toki huomaa että on vielä keväisen viileää.

Pellot ovat kuivuneet nopeasti. Paikoin on siksi ollut tarvetta tasausäestyksiin, ettei maa kuivuisi liikaa ennen kylvö- ja istutustöitä. Suurin osa viljamaista meillä on suorakylvössä, mikä tarkoittaa muokkaamatta viljelyä. Suorakylvö auttaa ylläpitämään hyvää maan rakennetta. Sitä voidaan käyttää viljakasvien viljelyssä: tulevat marja- ja perunamaat kannattaa kyntää syksyisin monivuotisten rikkakasvien lannistamiseksi.

Mansikkamailla on keräilty harsoja ja harjailtu kasvustoja. Harjauksen tarkoitus on poistaa edellisvuotiset vanhat, kuivat lehdet ja muut kasvinosat. Kasvinosien poisto estää monien kasvitautien leviämistä: useat kasvitaudit säilyvät vanhoissa kasvinosissa, ja leviävät niistä keväällä kasvavaan uusiin kasvinosiin.

Vattu on nyt leikattu ja sidottu. Se saatiin tehtyä hyvissä ajoin, ennenkuin kasvusto herää kasvuun.

Vanhemmat uuhet ovat melkein kaikki karitsoineet; vain yksi on enää niitä jäljellä. Ensimmäistä kertaa karitsoivat uuhet, karitsauuhet, ovat nyt todenteolla aloittaneet. Joku niistä jo karitsoikin , mutta suurin osa karitsoi todennäköisesti tässä juuri ennen vappua.

Ensimmäiset kylvöt tehty

Säät ovat suosineet ulkotöitä. Vattu on jo kokonaan leikattu, ja pian myös varmasti sidottukin. Hernettä on kylvetty ja perunoita istutettu -niiden osalta nyt jännitämme, kuinka kovia halloja on tiedossa taimelle tulon jälkeen. Omenatyömaa on nyt edennyt hitaammin, mutta toivottavasti tässä myös siellä päästäisiin loppuun. Toivottavasti nyt ennusteissa oleva sateisempi jakso ei olisi kovin pitkä: maat ovat viime syksyn jäljiltä melko märkiä yhä edelleen ja esimerkiksi mansikkamaille ei vielä pysty menemään traktorilla. Toisaalta sade toki sulattaisi viimeisiä routapaikkoja, ja jouduttaisi siten kevättä.

Karitsoinneissa on nyt hiukan taukoa, joten lampolassa on nyt hyvä aika mm. keritä ja tarkistaa lampaiden sorkat sellaisilta uuhilta, jotka ovat jo karitsoineet. Lampaat keritään meillä n. 8 kk välein, jotkut oikein hyvävillaiset täytyy keritä n. 6 kk välein. Kerinnän yhteydessä tarkistetaan myös lampaan sorkat: lampaan sorkan alle kääntyvä kynsi leikataan pois, samoin lyhennetään kynttä sorkan kärjestä.